Kuntalogistiikan optimoinnissa ei kannata odottaa

on the road in Helsinki

Kuntalogistiikka on monen tekijän summa
Kuntalogistiikassa liikutellaan niin ihmisiä kuin erilaisia tuotteita joko kertaluontoisesti tai jatkuvasti säännöllisen aikataulun mukaan. Erilaisten kuljetusten yhdisteleminen ja kokonaiskuvan hahmottaminen on haasteellista, sillä erityyppisiin kuljetuksiin liittyy erilaisia sääntöjä, ohjeita ja kustannustekijöitä. Lisäksi osa kuljetuskapasiteetista tulee esimerkiksi joukkoliikenteen kautta, jolloin se ei suoraan ole kunnan omassa ohjauksessa.

Julkisen sektorin kustannusten nousun hillitseminen ja säästöjen löytäminen on tarpeellista myös kuntalogistiikassa. Henkilökuljetusten osalta koko julkisen sektorin menot kasvavat noin 10 %:n vuosivauhtia, joten kustannusten nousun pysäyttäminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen vaatii monia toimenpiteitä. Valtioneuvosto onkin hyväksynyt jo vuonna 2013 periaatepäätöksen julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamisesta ja tämä uudistustyö tuo mukanaan myös lakimuutoksia.

Mitä optimointiavusteinen logistiikkaselvitys tarkoittaa?
Puhuttaessa kuntalogistiikan optimoinnista puhutaan paljon monimutkaisemmasta kokonaisuudesta kuin reittien optimoinnista. Jo lähtötilanteen selvittäminen antaa hyviä valmiuksia parantaa tilannetta, koska kokonaiskuvan luominen kuljetustarpeista on ensimmäinen askel tilanteen parantamiseksi. Optimointiohjelmalla voidaan helposti mallintaa erilaisia skenaarioita ja tutkia reunaehtojen muutosten vaikutusta.

Kokonaisuuden kannalta voi olla esimerkiksi hyödyllistä hankkia osa kuljetuskapasiteetista käyttöön päiväveloitusperusteisesti, jolloin erilaiset kuljetussuoritteet voidaan jakaa päivälle ja kustannusten ennakointi on helpompaa. Optimointiohjelman avulla voidaan tarkastella eri hallintokuntien alla olevien kuljetusten yhdistämismahdollisuuksia sekä suoritemääriä erilaisten hankintamallien vertailemiseksi ennen kilpailutusta.

Optimointi auttaa myös osaongelmien ratkaisussa
Strategisen tason kokonaistarkastelun, selvitysten ja optimoinnin lisäksi voidaan valitut osaongelmat ratkaista optimaalisesti ja hakea näin kustannussäästöjä nopeammin kuin kokonaisuudistusten vaatima aikataulu antaa myöten. Kun esimerkiksi koulukuljetukset on joka tapauksessa hoidettava ennen uudistusten tuomia muutoksiakin, on edelleen järkevämpää hoitaa kukin osa optimaalisesti kuin olla kokonaisuudistusten odotuksen takia tekemättä mitään. Lähtötilanne ja tavoite ratkaisevat sen, millä tasolla optimoinnista ja logistiikkaselvityksestä saadaan suurin hyöty.

      Sanna Peltomaa