Kiky ja digitaalisaatio vuonna 1917

Suomi on satavuotias. Paljon on muuttunut. Paljon on pysynyt ennallaan.

Vuonna 1917 keskustelua ei leimannut KIKY ja sen soveltaminen. Kuuma keskustelun aihe oli 8 tunnin työpäivä ja sen vaikutukset.

Esimerkiksi Aamulehdessä kirjoitettiin jotenkin tutun kuuloisesti 29.4.1917, että

”… uudistukseen oli ryhtynyt valtio kankeine virkakoneistoineen, jotka eivät tarpeellisen joustavasti kykene mukautumaan uusiin oloihin ja niiden asettamiin vaatimuksiin, mutta että yksityiseen yritykseen nähden asia on toisenluontoinen.”

Mukana oli myös monia ulkomaisilta toimijoilta saatuja esimerkkejä kahdeksantuntisen työpäivän hyödyistä eri näkökulmista, sillä

” Ei kukaan, … , joka ansaitsee leipänsä raskaalla ruumiillisella työllä, jaksa 8 tuntia kauvempaa päivässä käyttää täyttä työvoimaansa.”
”Ei ihmisystävällisyydestä vaan järkevästä itsekkyydestä pitäisi ottaa kahdeksantuntinen työpäivä käyttöön.”
”kahdeksan tunnin työpäivällä on huomattava merkitys yleisen siveellisen tason nousemiseen työläisten piirissä.”

Digitalisaatiosta ei vielä ollut kukaan kuullut, mutta:

”Luonnollista on, että tällaisia tuloksia ei voida saavuttaa, ellei teollisuudenharjoittaja pane samalla toimeen myös teknillisiä parannuksia laitoksissaan.”

Ei mitään uutta auringon alla.