Huonon työvuorosuunnittelun tunnusmerkit

Tunnistatko oman työympäristösi seuraavista tunnusmerkeistä? Jos et, on työvuorosuunnittelu sinun tapauksessasi aivan oikealla tolalla.

Asiakkaat saavat huonoa palvelua

Yksi tärkeimmistä työvuorosuunnittelun tavoitteista on se, että asiakkaat saavat ystävällistä ja osaavaa palvelua tai tilaamansa tuotteet ja palvelut ajallaan. Ilman asiakkaita ei nimittäin ole töitäkään. Jos haastavat asiakastilanteet toistuvat melkeinpä päivittäin, asiakkaat joutuvat odottamaan myyjiä tai jonottamaan kassoille pitkiä aikoja, on työvuorosuunnittelussa ehdottomasti parantamisen varaa.

Työntekijät ovat tyytymättömiä

Onko työyhteisössäsi enemmän totisia kuin hymyileviä kasvoja? Kuuletko toistuvia huokauksia siitä, kuinka taas sama henkilö on laitettu ilta- tai viikonloppuvuoroon? Työntekijöiden tyytymättömyys voi kostautua työyhteisön huonolla keskinäisellä ilmapiirillä tai pahimmassa tapauksessa toistuvilla sairauspoissaoloilla.

Työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti

Jos työvuorosuunnittelu perustuu pelkästään hajallaan olevien lippulappusten ja vuoropäällikön muistin varaan, on hankalaa selvittää, miten työvuorot ovat oikeasti menneet vaikkapa edellisen puolen vuoden aikana. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että samat henkilöt ovat aina tietyissä vuoroissa tai he saavat useammin omat vapaatoiveensa läpi. Työvuorojen tasapuolisuuden varmistaminen voi olla yksi tehokkaimmista keinoista pitää hyvää ilmapiiriä yllä työyhteisön jäsenten kesken.

Työn kustannukset ja tuotot ovat epätasapainossa

Onko kiireisinä aikoina liian vähän henkilökuntaa paikalla ja seisoskeleeko porukkaa melkeinpä tyhjän panttina paikan päällä silloin, kun ei ole asiakkaitakaan? Tällainen työvuorosuunnittelu ei ole tehokasta tai mielekästä työnantajalle, eikä myöskään työntekijöille. Hyvä työvuorosuunnitelma pohjautuu perusteltuun tietoon siitä, milloin henkilökuntaa oikeasti tarvitaan paikalle enemmän ja milloin pärjätään vähemmällä.

Tuntipankit, tasoittumisjaksot, lepoajat tms. eivät toteudu tai aiheuttavat paniikin aina jakson lopussa

Työvuorosuunnittelussa tulisi pitää koko ajan silmällä tasoittumisjaksoja, tuntipankkeja jne.. Muutoin käy helposti niin, että kaksi viikkoa ennen tasoittumisjakson päättymistä melkeinpä puolet henkilökunnasta pitäisi pistää vapaalle, jotta heidän tuntisaldonsa tasoittuisivat säädösten mukaisesti. Sijaisten palkkaaminen tällaisen syyn takia ei ole missään määrin kustannustehokasta. Ongelman paniikinomaiset ratkaisuyritykset lisäävät myös ihan turhaa turbulenssia työyhteisön keskuuteen.

Kuulostiko edellä mainittu liian tutulta?

Lue lisää tehokkaasta työajanhallinnasta maksuttomasta pikaoppaastamme.

 


Hyviä lukuhetkiä!