Blogi
Kategoria: Työvoimanhallinta
Tuottavaa työvoimaa työvoimanhallinnalla
Työvoimanhallinta tarkoittaa prosessia tai tietojärjestelmää joka organisoi, seuraa ja hallitsee toimenpiteitä, joita tarvitaan työvoiman pitämiseen tuottavana. Työvoimanhallinta voi sisältää esimerkiksi työajan hallintaa, osaamisen johtamista, poissaolojen kontrollointia, työvuorosuunnittelua, työajanseurantaa, raportointia ja palkkalaji-aineiston muodostamista. Työvuorosuunnitteluun, työajan kirjaamiseen ja hyväksymiseen sekä palkka-aineiston muodostamiseen sisältyy useissa organisaatiossa monimutkaisia ongelmakohtia. Oikea työvoimanhallintajärjestelmä pystyy näissä tapauksissa usein lisäämään kokonaistuottavuutta automatisoinnin ja …
High-Touch ammatit ja digitalisaatio
High-Touch ammateissa ei digitaalisaatiosta ole itse palvelun tuottamisessa hyötyä. Esimerkiksi parturi, kotihoito ja monet muut palvelut edellyttävät ihmistä paikalle tuottamaan palvelua. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus ei siis häviä näillä aloilla mihinkään. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö digitaalisaatiosta voisi olla hyötyä myös näillä aloilla. Joillekin ensimmäinen mielikuva töiden optimoinnista on pakkotahtista liukuhihnatyötä Charlie Chaplinin Nykyaika -elokuvan …
Miksi työvoimanhallintaprosessin pitää muuttua?
Seinällä oleva paperinen työvuorolista tuntuu tämän päivän nuoresta työntekijästä yhtä antiikkiselta, kuin lomatoiveen lähettäminen sähköpostilla esimiehelle. Kun kaikki maailman tieto on koko ajan googlauksen päässä ja ruutuaika nuorilla aikuisilla lähenee viittä tuntia päivässä, on myös työajanhallintaan käytettävien välineiden aika kehittyä. Kaukana ovat jo ajat, jolloin Nokian tunnusmelodia kiiri ilmoille joka puolelta. Puhelimien äänet on pääsääntöisesti …
Automaattisesta tietojenkäsittelystä ja paperittomasta toimistosta lohkoketjuihin ja digitaaliseen disruptioon
Mielilainauksiani on scifi-kirjailija William Gibsonin lause ”Tulevaisuus on jo täällä – se on vain epätasaisesti jakautunut”. Törmään asiaan käytännön elämässä jatkuvasti. Uudet toimintamallit ja termit ujuttautuvat akateemisten seminaariesitysten hypetyksestä pikkuhiljaa edelläkävijäyritysten myyntikalvoille ja pian asiakaskin ymmärtää tarvitsevansa koko toimialan mullistavan ratkaisun. Käytännössä suomalainen PK-yritys on kuitenkin harvoin kehityksen eturintamassa. Uusimpien teknologioiden käyttö edellyttää investointeja, joiden …
Kiky ja digitaalisaatio vuonna 1917
Suomi on satavuotias. Paljon on muuttunut. Paljon on pysynyt ennallaan. Vuonna 1917 keskustelua ei leimannut KIKY ja sen soveltaminen. Kuuma keskustelun aihe oli 8 tunnin työpäivä ja sen vaikutukset. Esimerkiksi Aamulehdessä kirjoitettiin jotenkin tutun kuuloisesti 29.4.1917, että ”… uudistukseen oli ryhtynyt valtio kankeine virkakoneistoineen, jotka eivät tarpeellisen joustavasti kykene mukautumaan uusiin oloihin ja niiden asettamiin …
Mitä räätäli tekee ohjelmistolle?
Pukua hankkiessa vaihtoehtoja ovat kaupan valmispuku, asiakkaan mittojen mukaan muokattu mittapuku tai vaatturin käsityönä alusta loppuun valmistama mittatilauspuku. Ohjelmistojen kanssa riittää myös vaihtoehtoja. Valmisohjelmistot täyttävät monen tarpeen ja asiakkaiden vaatimusten pohjalta tehtyjä järjestelmiäkin vielä esiintyy niiden korkeasta hinnasta huolimatta. Monesti toimivin ratkaisu on konfiguroitu modulaarinen järjestelmä. Silloin asiakas voi vaikuttaa mitä ominaisuuksia järjestelmä sisältää ja …
Sadan vuoden tasoittumisjärjestelmä
Tänä vuonna Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Se on pitkä, mutta toisaalta myös yllättävän lyhyt aika. Isovanhempani syntyivät Suomen suuriruhtinaskuntaan. Mummoni tapasi sanoa, että ”ihmiselämä on lyhyt, vaikka olisi pitkäkin”. Aikajana työvoimanhallintajärjestelmän kehitys aloitettiin vuonna 1997. Pari vuotta aiemmin Suomi voitti jääkiekon MM-kisat, ja Procomp perustettiin. Parinkymmen vuoden aikana maailma on ehtinyt muuttua paljon: …
Ohjelmistosuunnittelija komentaa tietokonetta
”Sovelluskehittäjä kirjoittaa koodia, jolla tietokone komennetaan tekemään haluamiamme asioita!” Näin toimenkuvaansa kiteyttää Procompin pitkäaikainen ohjelmistosuunnittelija Marko Ruotsalainen. Miksi ohjelmia tehdään? Monet asiat tehdään tänä päivänä tietokonepohjaisilla järjestelmillä. Välttämättä tietokone ei ole näkyvissä, vaan äly on piilotettu laitteiden sisuksiin: – Pyykkikone, pankkiautomaatti, autonavigaattori, älypuhelin… – Lähimaksaminen, älylukot, työajan leimauslaitteet… Varsinaisilla tietokoneilla voidaan tehdä esimerkiksi työvuorojen tai rekkakuormien suunnittelua, …